Portaaton verotus – marginaalivero

Liityin vastikään twitteriin, ja tänään opin jotain perustulosta, tai oikeastaan siitä mitä nimiä käytetään mistäkin asiasta. Avainsana on ilmeisesti negatiivinen tulovero, eikä perustulo, jos puhutaan tässä blogissa käsittelemästäni mallista. Linkkaamassani wikipedia-artikkelissa (ainakin tätä kirjoittaessa) mainitaan negatiiviseen tuloveroon liittyvä ongelma: korkea marginaalivero. Sen suuruudesta itse asiassa riippuu kannattaako työnteko perustulomallissa, eli poistaako perustulo tuloloukkuja.

No, marginaalivero on se vero, mikä menee lisätulosta, eli veron määrän derivaatta (kulmakerroin) tulojen suhteen. Tässäkin tulee esiin jatkuvan funktion etu: marginaaliveroprosentti voidaan laskea suoraan funktiota derivoimalla, eli sitä kuvaa toinen funktio. Lisäsin nyt tuon funktion muodon ja lyhyen tarkastelun tälle sivulle. Alla tarkastelen marginaaliveroprosenttia aiemman blogini kolmessa tapauksessa: nykyistä verotusta vastaavan, mutta pienen perustulon tapauksessa, ja kahdessa tapauksessa, joissa tähtään perustulokokeilun 560 euroon siten, että se kustannetaan muiden veroja korottamalla. Tässä tulee verofunktion etu näkyviin: on helppo piirtää käyrät vaikkapa Wolfram Alphalla. Linkitän alla myös nuo vastaavat Wolfram Alpha -sivut, niin niitä pääsee muokkaamaan.

Tässä on käyrä nykyverotusta lähellä olevassa tapauksessa m=56.5, h=7200 ja p=144 euroa.

Vaaka-akselilla on siis kuukausitulot euroina. Marginaalivero on tuolla tuloalueella monotoninen, eli kasvaa tasaisesti tulojen kasvaessa. Jatkamalla kuvaa hieman isompiin tuloihin itse asiassa huomaa, että marginaalivero on korkeimmillaan noin 19100 kuussa ansaitsevilla, ja laskee hieman sen jälkeen. Pienillä tuloilla marginaalivero on 10 prosentin luokassa, mikä lienee ihan hyväksyttävä määrä (ts., lisätuloista tuon pienen perustulon ja perusvähennyksen jälkeen pitää maksaa tuo 10 prosenttia).

 

No niin, mennään perustulo- tai negatiivisen tuloveron malleihin. Ensimmäisessä mallissa katoin 560 euron tuloveron korottamalla reippaasti maksimiveroprosentin 65 prosenttiin. Tätä vastaava h=3946. Vastaava käyrä on tässä:

Nyt maksimimarginaalivero tulee vajaan 11 000:n kuukausituloilla, ja pienten tulojen marginaaliveroprosentti on 25 luokkaa. Negatiivisen tuloveron vastineena siis lisätuloista saa käteensä vain kolme neljännestä. Mutta enpä tiedä onko tuo ihan hirveä ongelma. Kuvitellaan, että tienaat 300 euroa tuon 560 euron perustulon lisäksi. Kokonaistulosi ovat 777 euroa, eli sait pitää noista 300 eurosta 217.

 

 

Toinen malli oli keskituloisten rokottaminen, eli tapaus, jossa maksimivero on sama 56.5 % kuin nyt, mutta tuo kulmatulo h=2184 euroa. Marginaaliverokäyrä näyttää tältä:

Tässä mallissa pienten tulojen marginaaliveroprosentti on noin 27, ja suurin marginaalivero on noin 6300 kuussa ansaitsevilla. Huomaa, että tässä käyrä menee vain 6000 euroon, tuo Wolfram Alpha leikkaa alun pois, jos sen piirtää tuon maksimikohdan yli.

Eli tosiaan, marginaaliverot ovat jonkinmoinen ongelma negatiivisen tuloveron malleissa, mutta väittäisin niitä vielä melko marginaalisiksi ongelmiksi. Minusta ylläoleva samalla korostaa ehdottamani verofunktion hyödyllisyyttä. Tämän blogikirjoituksen ja noiden laskujen tekeminen kesti vähän runsaan tunnin, ja suurin osa ajasta meni sen päättämiseen, mitä noista haluan kertoa, ei itse laskuun. Kuinka kauan keskivertosuomalaisella (tai poliitikolla) menisi selvittää veroportaiden maailmassa erilaisten negatiivisten tuloveromallien vaikutus marginaaliveroasteeseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *